Blogi

Tukea kehityskeskusteluun

Surveypal-työkalu
Surveypal-työkalu soveltuu erinomaisesti kehityskeskustelujen tukemiseen.

Miten kehityskeskustelusi toimivat? Miten seuraat kehityskeskustelujesi vaikutusta pidemmällä aikavälillä? Kehityskeskustelujen tueksi ja seuraamisen helpottamiseksi kannattaa käyttää oikeita työkaluja.

Kun organisaatio hyödyntää Surveypalia kehityskeskusteluissaan, niin sovitut asiat menevät eteenpäin koko organisaatiota ja yksilöä tukevalla tavalla. Alla 5 vinkkiä kehityskeskustelun laadun parantamiseksi. Voit kokeilla Surveypalia ilmaiseksi, ota yhteyttä!

5 vinkkiä kehityskeskusteluiden laadun parantamiseksi

Kannattaa muistaa, että kehityskeskustelu on esimiehen ja työntekijän välinen, säännöllisin väliajoin (yleensä kerran vuodessa) käytävä keskustelu työntekijän työstä kokonaisuutena. Käsiteltäviä asiakokonaisuuksia ovat mm. työntekijän tavoitteet, osaaminen ja sen kehittäminen sekä yleinen työntekijän työhyvinvointi. Kehityskeskusteluissa tarkoituksena on keskustella avoimesti työntekijän kokonaisvaltaisesta tilanteesta: motivaatiosta, sitoutumisesta, onnistumisista, epäonnistumisista ja menneestä sekä tulevasta vuodesta.

1. Valmistautuminen.
Sekä työntekijän että esimiehen tulee nähdä vaivaa keskusteluun valmistautumisessa. Paras tapa on käyttää yhteistä sähköistä kehityskeskustelulomaketta, jonka sekä esimies että työntekijä täyttävät etukäteen. Näin asioita voidaan arvioida myös numeerisesti ja annettuihin vastauksiin voidaan palata myöhemmin. Keskustelu pysyy oikeissa teemoissa eikä mene jaaritteluksi, kun kehityskeskusteluissa käytetään ennakkoon rakennettua lomaketta.

2. Mahdollisimman paljon konkretiaa.
Mitä selvemmät työntekijän tavoitteet ovat, sitä helpompi niiden toteutumista on arvioida. Jokaisen työntekijän pitäisi tietää tärkeimmät työtehtävänsä ja -tavoitteensa. Muutenkin keskustelu tulisi pitää tiukasti konkretiassa.

3. 80/20 -sääntö.
Tarkoituksena on kehittää työntekijän työtä kokonaisuutena, jolloin keskustelun pääpaino on työntekijän ajatuksissa (vaikkakin kehityskeskustelut ovat yhteisiä tilanteita). Hyvänä ohjenuorana voidaan pitää sitä, että työntekijä on äänessä 80 % ajasta, ja esimies 20 %.

4. Uskallus ja luottamus.
Kehityskeskustelut ovat paikkoja, joissa kipeistäkin asioista pitäisi pystyä puhumaan. Työntekijällä pitäisi olla selvä tavoite jo ennen keskustelua siitä, mitkä asiat ainakin pitäisi saada sanotuksi. Jälkikäteen asioista valittaminen on turhaa, jos kehityskeskustelussa ei uskalla kertoa näkemyksiään. Toisaalta myös esimiehen tulee käydä kehityskeskusteluja sellaisella asenteella, että palautetta pitää pystyä antamaan ja ottamaan.

5. Kertaus.
Kehityskeskustelun loppuun olisi hyvä varata 5-10 minuuttia asioiden kertaamiseen. Esimies voi keskustelun lopuksi tiivistää sekä käsitellyt että seuraavalle vuodelle sovitut asiat. Näin varmistutaan siitä, että molemmille osapuolille jää yhteinen näkemys keskustelun annista ja sovituista askelista tulevalle vuodelle.

Miksi kehityskeskusteluissa kannattaa käyttää mallia tai lomaketta?

Lomakkeet ja mallit ovat vain tukemassa kehityskeskustelua, ja niiden ulkopuoliset puheenaiheet ovat totta kai mahdollisia ja jopa toivottuja.

Surveypalin avulla kehityskeskustelun tueksi on helppo rakentaa sähköinen kehityskeskustelumalli, jonka sekä esimies että työntekijä täyttävät ennen keskustelua. Toimintatavalla varmistetaan, että molemmat osapuolet joutuvat valmistautumaan keskusteluun, ja että kehityskeskustelusta on hyötyä niin organisaatiolle kuin työntekijälle itselleen, kun vastaukset kirjataan sähköiseen työkaluun. Vastauksiin voidaan palata myöhemmin vuoden aikana tai uusia vastauksia voidaan peilata aikaisempaan vuoteen.

Kehityskeskustelu ei ole ainut palautteen antopaikka, vaan palautetta annetaan epäformaalisti pitkin vuotta. Systemaattisesti ja formaalisti tehtäville kehityskeskusteluille on kuitenkin paikkansa, kunhan niihin valmistaudutaan (motivoiva vaikutus), vastaukset kerätään talteen (hyödyttää koko organisaatiota) ja keskustelu johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin.

Liian usein kehityskeskustelut eivät johda konkreettisiin toimenpiteisiin, mikä taas aiheuttaa sen, että kehityskeskusteluiden arvostus laskee. Kun organisaatio hyödyntää Surveypalia kehityskeskusteluissaan, niin esimies ja alainen voivat palata vastauksiin esimerkiksi puolen vuoden jälkeen tarkastaakseen, ovatko sovitut asiat menneet eteenpäin. HR-osasto voi seurata ketkä ovat käyneet kehityskeskustelun ja muistuttaa niitä, jotka eivät vielä ole käyneet keskustelua.

comments powered by Disqus